Parempaa perhepolitiikkaa osa 2:
Paljonko uusi veronmaksaja maksaa?
Oletko kuullut
sanonnan "lapsi tuo leivän tullessaan"? Helsingin kaupunginkirjasto tiesi
vuonna 2012 kertoa, että "Sanonta kuuluu
vanhaan työvoimavaltaiseen maatalouskulttuuriin, jossa elettiin
omavaraistaloudessa. Suurin osa kaikesta perheen tarvitsemasta - ruoasta,
vaatteista, tarvekaluista - valmistettiin itse käsityönä. Raaka-aineetkin
tuotettiin omalla tilalla. Mitä suurempi perhe, sen paremmin riitti tekijöitä
kotitalouteen, karjanhoitoon, pelloille ja metsään." Kuulostaa melko
vanhentuneelta, eikä syyttä.
Entä sanonta "nyt
on millä mällätä"? Ensimmäisenähän siitä tulee mieleen ylimääräisen rahan holtiton
käyttö elämän mukavuuksiin ja pieniin iloihin, mutta jos lähdetään kaivelemaan
sanatarkkoja merkityksiä, päästään aika nopeasti takaisin lisääntymisasioiden äärelle.
Tämän sananparren alkuperän onkiminen osoittautuikin hyvin haastavaksi, joten
pysyttäydytään mielikuvassa sadoista miljoonista äärimmäisen kilpailuhenkisistä
triathlonuimareista matkalla kohti "mummoa", eli yhtä naaraan vanhinta solua.
Ylämummoon meni, torilla tavataan!
Kiekko on
maalissa ja kikytunteja kovasti takonut talkoohenkinen pariskunta saa Herra Pääministerin
myhäilemään tyytyväisenä pasta carbonaran äärellä. Masuasukin takia aamuisin
pahoinvoiva Vuoden Mutsi vuosimallia 2020 selaa vuoron perään korkeintaan pari
vuotta vanhoja Tekniikan maailman artikkeleita turvaistuimista ja Facebookin Marketplacea.
Estottomasti näytöllä vilkkuvat myös räikeät Molot, joiden mittoja kysellään
kursailematta kirppisryhmissä ja joita mielellään käydään hiplaamassa ennen
ostopäätöstä. Varpajaisiin valmistautuva tuleva isä starttaa Toyotan hakeakseen
lähimmältä 24h ABC:ltä lisää suolakurkkuja klo 00:59 vähintään kerran viikossa
seuraavan kolmen kvartaalin ajan.
Otetaan vähän
takapakkia.
Iltalehden
jalkavaimo Taloussanomat kirjoitti vuonna 2008, että Stakesin ja Tilastokeskuksen
Suomalainen Lapsi 2007-selvityksen laskelmien mukaan yksi 18 vuotiaaksi
kasvatettu lapsi maksaa 105600 euroa. Sama jalkavaimo julkaisi puolitoista
vuotta myöhemmin artikkelin, jossa Swedbankin laskelmien mukaan ruotsalaisen lapsen
hintalappu olisi 90 000 euroa. Näissä luvuissa ei ilmeisesti ole huomioitu
vanhempainvapaalla olevan vanhemman tulonmenetyksiä, vaan ne on laskettu pääosin
kulutustutkimuksiin perustuen. Nykyrahassa nämä kymmenen vuotta vanhat hintalaput
ovat nousseet vähintään inflaation verran.
Elatusapuohjeen
rahamäärien indeksitarkastus vuodelta 2018 osoittautui käteväksi stressitestiksi
kyseiselle hintalapulle. Lapsen yleisiksi kustannuksiksi ikävuosina 0-6 vuotta lasketaan
299€/kk, 7-12 vuotiaille 348€/kk ja 13-17 -vuotiaille 469€/kk. Nopea taulukkolaskenta
tuottaa seuraavanlaisen hintalapun:
Rakkaudelle ja
jälkikasvulle on oikeastaan järjetöntä laskea hintalappu, mutta ethän ottaisi
asuntolainaakaan tietämättä seuraavan 20 vuoden asumiskustannusten ja
lainanhoitokulujen todellista määrää?
Voisiko Suomen valtion kädenojennus syntyvyyden nostamiseksi ja seuraava pankkien hittituote olla ASP -tilin tapainen LSP (=lapsisäästöpankkitili), jonka talletuskorko olisi verotonta pääomatuloa ja valtio maksaisi talletukselle superkorkoa ensimmäiseltä kahdelta-viideltä vuodelta ennen esikoisen syntymää?
Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi : https://www.kysy.fi/kysymys/lapsi-tuo-leivan-tullessaan-mista-tama-sanonta-peraisin
Mitkä ihmeen Molot?: https://www.molo.com/
Lapsen hintalappu taloussanomien mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001548140.html
Lapsen hintalappu Swedbankin mukaan: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001637639.html
Oikeusministeriön
ohje elatusavun suuruuden arvioimiseksi: https://oikeusministerio.fi/usein-kysyttyja-julkaisuja